Vuosi 2023 on espoolaisen yleisurheilun merkkivuosi. Leppävaaran stadionilla kilpaillaan alle 23-vuotiaiden Euroopan mestaruuksista heinäkuun 13. päivästä alkaen. Lisäksi kesällä valmistuu Leppävaaran stadionin kupeeseen yleisurheilijoille tuiki tarpeellinen Kameleonten-halli. Halli sisältää 200 metrin sisäjuoksuradan ja runsaasti yleisurheilun harjoittelutiloja. Tällaisen merkkivuoden yhteydessä onkin hyvä hetki muistella aiempia espoolaisen yleisurheilun merkkitapahtumia.
Suomen ensimmäinen yleisurheiluhalli valmistui Espooseen
Espoolla on usein ollut vahva rooli Suomessa järjestettyjen yleisurheilun arvokilpailujen järjestelyissä. Oli sitten kyse Helsingin olympiastadionilla järjestettävistä olympialaisista, maailmanmestaruus- tai Euroopan mestaruuskilpailuista, Espoon Otaniemi on usein tarjonnut urheilijoille majoitus- ja harjoittelutiloja.
Otaniemi tunnetaan myös Suomen ensimmäisestä urheiluhallista. Alvar Aallon suunnittelema Otahalli valmistui vuonna 1952 osana Helsingin olympialaisten järjestelyjä. Vuonna 1962 hallissa kilpailtiin yleisurheilussa ensimmäiset Suomen hallimestaruuskilpailut. Samana vuonna Otahallissa taltioitiin myös vuoden lehtikuva. Kuvassa Pentti Nikulan seiväs katkeaa dramaattisesti kolmeen osaan kesken hypyn.
Menestynein espoolainen yleisurheilija on eittämättä Tiina Lillak. Hän oppi nuorena tyttönä keihäänheiton salat Keijo Kanervan opissa Esbo IF:ssä ja edusti seuraa koko urheilu-uransa. Hänen huikeaan uraansa lukeutui kaksi keihäänheiton maailmanennätystä sekä yksi maailmanmestaruus ja olympiahopea. Lillakin huippuvuodet osuivat 1980-luvulle.
Espoossa ei ole tehty ainoatakaan yleisurheilun virallisten olympialajien maailmanennätystä. Espoossa on vain kerran parannettu yleisurheilun olympialajin Suomen ennätystä. Tämä tapahtui vuonna 2020, jolloin Kristian Pulli hyppäsi Leppävaarassa pituutta 8.27. Lisäksi Samuli Samuelsson sivusi äskettäin kesäkuussa Leppävaarassa 100 metrin SE:tä ajallaan 10.16.
Pullin tulos oikeutti kyseisen vuoden maailmantilastossa viidenteen sijaan. Lisäksi samana vuonna Aaron Kangas heitti Leppävaarassa moukaria 79,05, mikä myös oikeutti maailmantilaston viidenteen sijaan. Näitä voidaan pitää kansainvälisesti kovimpina Espoossa tehtyinä tuloksina, joskin vuoden 2020 maailmantilastoa varjosti koronaepidemia, minkä vuoksi kansainvälinen kilpailutoiminta oli vähäisempää.
Vuonna 1973 Jorma Kinnunen heitti kesän parhaan keihästuloksena 86,64 Espoon Laaksolahdessa. Tuo tulos vei Kinnusen maailmantilaston seitsemännelle sijalle.
Espoolaista Esbo IF:ää edustaneet urheilijat ovat tehtailleet useita ulkoratojen Suomen ennätyksiä. Reijo Ståhlberg työnsi seuraa edustaessaan kuulan nykyisen SE:n 21.69 Kaliforniassa 1979. Tiina Lillak paransi aikanaan keihään Suomen ennätystä peräti 11 kertaa. Oskari Mörö paransi seuran riveissä 400 metrin aitojen SE:tä kahdesti. Jälkimmäinen ennätys, 49.04 on edelleen voimassa. Tämän vuoden toukokuussa EsboIF:n Camilla Richardsson juoksi Lontoossa uuden hienon 10 000 metrin Suomen ennätyksen 31:12.78.
Espoon Tapiot on toinen espoolainen yleisurheilun suurseura. Kyseessä on jäsenmäärältään yksi Suomen suurimmista yleisurheiluseuroista. Seura oli vuonna 2016 maan menestyksekkäin yleisurheiluseura ja pokkasi itselleen Kalevan Malja -kiertopalkinnon.
Ultramoniottelu on espoolainen keksintö
Mutta mitä Espoo on tarjonnut koko maailman yleisurheilulle? Espoolainen Risto Karasmaa kehitti vuonna 1981 kokonaan uuden yleisurheilun lajiperheen, nimittäin ultramoniottelut. Ulkoradoilla ultramoniottelut merkitsevät miehille 20:n yleisurheilulajin moniottelua ja naisille 14:n lajin moniottelua. Hallikaudella sekä miehet että naiset kisaavat 14:n lajin moniottelussa. Lajiperheelle on perustettu oma kansainvälinen kattojärjestö IAUM (International Association for Ultra Multievents). Ensimmäiset järjestön alaiset ultramoniotteluiden maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1990 Espoossa.
Vuonna 2009 Espoo toimi ensimmäistä kertaa yleisurheilun aikuisten Suomen mestaruuskilpailujen eli Kalevan Kisojen isäntänä. Kisat onnistuivat yli odotusten. Kun Helsingissä oli järjestetty Kalevan Kisat vuonna 2003, kisojen yleisömäärä jäi pettymykseksi. Tuolloin jopa arveltiin, ettei pääkaupunkiseudulla kannata enää Kalevan Kisoja järjestää. Espoolaiset kokivat Kalevan kisat kuitenkin vuonna 2009 omakseen ja yleisömäärä oli positiivinen yllätys. Tämän vuosituhannen kolmannet Uudellamaalla pidettävät Kalevan kisat järjestetään vuonna 2025 ja luonnollisesti Espoossa.
Tänä kesänä heinäkuun 13.-17. päivä järjestettävät alle 23-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailut ovat yksi kaikkien aikojen merkittävimmistä kokonaan Espoossa järjestettävistä yleisurheilun arvokilpailuista. Suomi osallistuu kisaan suurella noin 70 urheilijan joukkueella. Hyvää menestystä odotetaan erityisesti seitsenottelija Saga Vanniselta ja moukarinheittäjä Silja Kososelta. Järjestäjät toivovat Leppävaaraan paikalle runsaasti yleisöä. Tapahtumapaikalla on myös kisatori, mistä löytyy monenlaista kiinnostavaa kaikille yleisurheilun ystäville.
Mikko Malmivuo
(Kirjoittaja on Suomen Yleisurheiluarkisto ry:n sihteeri ja Trackhatch.com yleisurheilujulkaisun päätoimittaja.)